Joskus kirppiksiä kierrellessä minut valtaa pelastakaa vanhat käsityöt -fiilis. Tämä työ oli nurkassa muiden romujen takana, ja sieltä minä sen pelastin. Kehyksetkin tällä työllä oli, mutta ne piti irroittaa, kun ei saatu isoa taulua autoon mahtumaan. Kirppiksen setä lainasi työkaluja, ja siinä ulkona tihkusateessa ukkokulta irroitti kehykset. Niitä ei ole vieläkään takaisin laitettu, koska ne odottavat maalausta. Meinasi tulla melko kallis taulu, reunat kun olivat pieniä teräviä nauloja täynnä, ja juuri ja juuri saatiin taulu kyytiin, ettei auton nahkapenkkejä revitty.
Nykyään Tulikukko on makuuhuoneessa lakanalipaston yläpuolella. Taulu on vähän nuhjuinen – tekisi mieli yrittää puhdistaa sitä jollain aineella. Luulen, että vanhat langat eivät päästä niin helposti väriä kuin uudet – toisaalta, jos työ menee piloille, harmittaa kovasti.